Peter Pezzelli- Italiantunnit

 
Peter Pezzellin Italiantunnit on tarina elämästä, toivosta ja sydänsuruista, kokemuksista ja ennen kaikkea rakkaudesta, joka parantaa suurimmatkin haavat.

Carter Quinn on juuri palannut kotiinsa Rhode Islandiin, epävarmana lähes kaikesta muusta paitsi suunnitelmistaan matkustaa Italiaan ja etsiä sieltä unelmiensa nainen. Näin tehdäkseen hänen täytyy ensin oppia puhumaan italiaa, ja hänen opettajanansa toimii Giancarlo Rosa, Italiasta Amerikkaan aikoinaan opiskelemaan lähtenyt ja sinne lopulta jäänyt musiikinopettaja, jonka kesälomasuunnitelmiin kuuluu kaikkea muuta kuin italiankielen opettaminen.

Totuushan on että luin kirjan vain siksi, koska käväistessäni viime viikonloppuna sukulaisilla olin unohtanut oman kirjani kotiin (mikä virhe!) ja pakon edessä oli napattava heidän hyllyistään jotakin lukuhimoa kartoittamaan. Kirjan luki nopeasti parin illan aikana.

Aihehan kirjassa on mitä mielenkiintoisin, nimittäin haaveilen itsekin yksityisistä italiantunneista joissa pääsisi urakalla opiskelemaan opettajan valvovan silmän alla. Kirjan juoni oli kuitenkin hyvin simppeli ja ennalta-arvattava kuten vähän odotinkin, kieli töksähtelevää ja mielikuvituksetonta. Hahmoista tuskin tarvitsee edes mainita.

Mutta en valita, oli kiva lukea italia-aiheinen kirja ihan jo senkin takia että sain taas innostuksen kertailla kyseistä kieltä itsekseni (opiskelin italiaa hetken aikaa, mutta ajanpuutteen vuoksi jouduin lopettamaan) ja haaveilla kenkämaahan matkustamisesta!

Kirja oli kirjavalioiden lyhennelmä alkuperäisestä versiosta.


Mummun kirja, s. 109
Kansi: Kansi on nätti, pidän maisemasta ja mielellään istuskelisin itse tuossa kiviaidan päällä picnicillä. 4.
Teksti: Italia-aihe pelasti, muuten olisin varmasti jättänyt kesken. 2.