maanantai 14. maaliskuuta 2011

Sara Gruen- Water for elephants


Yhdeksänkymmenvuotias Jacob Jankowski inhoaa omaa raihnaisuuttaan ja elämäänsä vanhainkodissa. Päivät kuluvat samanlaisina, kunnes lähistölle saapuu kiertävä sirkus. Menneisyyden muistot valtaavat elävinä Jacobin mielen.

Jacob on 23-vuotias eläinlääketieteen opiskelija, kun hänen vanhempansa kuolevat auto-onnettomuudessa. 1930-luvun Amerikassa on suuri lama. Jacobin täytyy itse alkaa tienata elantonsa. Sattumalta hän päätyy junaan, joka kuuluu kiertävälle sirkusseurueelle. Tästä alkaa Jacobin uusi elämä, johon kuuluu uusia ystäviä, loistetta ja tuskaa, rakkautta ja intohimoa.



Ristiriitaiset tuntemukset velloivat pään sisällä kirjan loputtua. Sirkus on aina kiehtonut minua kaikkine häikäisevyyksieen ja raakuuksineen, eikä kirja ollut poikkeus. Silmät kiiluen luin kaikista niistä arkisistakin työmiesten tehtävistä, miten telttaa pystytettiin ja sitten taas purettiin, eläimet ruokittiin jos ruokaa vain oli, pilaantunut liha heitettiin surutta kissaeläimille, jännityksen ja pelon sekaiset tunteet kun odoteltiin tulisiko senkertaista palkkaa käteen vai ei. Sirkus tarjosi työntekijöille suojan lamaa vastaan ja vangitsi heidät samalla kiertämään sirkuksen mukana kaupungista toiseen.  

Sirkusteema itsessään siis ilahdutti, koska olin odottanut sellaista jo pitkän aikaa. Siinä mielessä olin täysin myyty ja suorastaan ahmin kirjan läpi.

Mutta. Mutta. Se juoni.

Niin hyvät mahdollisuudet yllättävään ja monipuoliseen juoneen, mutta ei. Loppuun asti elättelin toivoa että no kyllä se järisyttävistä järisyttävin juonenkäänne kohta ilmestyy, vielä pari sivua.. Ja sitten tuli takakansi vastaan. Ai tässäkö se sitten oli?- ajatus putkahti väistämättä mieleen, vaikka odotukset olivatkin olleet kieltämättä aika korkealla. Pieniä ilahduttavia pilkahduksia tuli sieltä täältä, sekä yksi raju käännös josta en kyllä tykännyt yhtään. Välillä tuntui, että Gruenilla oli kiire saada tarina päätökseen ja isot ongelmat, joita ilmeni tarinan edetessä, pyyhkäistiin vähän kömpelön oloisesti yksi kerrallaan pois alta.  

Kirja oli juoneltaan melko neutraali, ei räjäyttänyt tajuntaa. En kuitenkaan missään nimessä kadu sitä että kirjan luin, vaan kiitän suuresti Gruenia matkasta tuohon ihanaan sirkusmaailmaan, oli mielenkiintoista lukea sellaisesta elämästä ja lukisin todella todella mielellään aiheesta lisääkin! Jos jollain on mielessä jokin sirkuksesta kertova kirja, tai sirkukseen viittaava teos, niin vinkatkaahan ihmeessä.

Kirjaston kirja, s.418
 Kansi: Kuvassa oleva kansi on erilainen kuin siinä jonka itse luin (kansi näkyy Vähän lisälukemista- postauksessa, kamera ei tänään suostunut tottelemaan). Yllä olevan kuvan kannelle antaisin 4 ihan siitä syystä, että se kuvaa kirjaa hyvin ja on yksinkertaisen kaunis. Lukemani version kannelle antaisin ehkä 3.
Teksti: 3. Ihanaa luettavaa sirkuselämästä, mutta juoni kuitenkin perus rakkaustarina ilman suurempia yllätyksiä.

8 kommenttia:

Karoliina @ Kirjava kammari kirjoitti...

Minäkään en lopulta kauheasti syttynyt tästä kirjasta. Antaisin varmaan 3,5 tähteä.

Meri kirjoitti...

Kuvittelin että alkuperäinen versio jos mikä iskisi minuun täydestä, vaan ehkä se on ihan hyvä että kirjat herättävät eri ajatuksia eri ihmisissä. Pysyy maailma mielenkiintoisena. :)

Susa P. kirjoitti...

Heips!

Blogissani on sinulle haaste
http://susankirjasto.blogspot.com/2011/03/kuka-mita-missa-milloin.html

Katja / Lumiomena kirjoitti...

Kirjoitin tästä blogiini jo kaksi vuotta sitten ja ajattelin kirjasta aika samalla tavalla. Hyvä tunnelma, ihan hieno kirja, mutta jokin jäi uupumaan. Ehkä juoni oli kuitenkin liian tavanomainen?

Meri kirjoitti...

Katja, minulle juoni oli jostain syystä pettymys, varmaan juuri tuo tavanomaisuus ja yllätyksettömyys. Jos en olisi kuullut hirmuisia kehuja kirjasta en välttämättä olisi odottanut juonelta ihan niin paljon kuin nyt, mene ja tiedä.

Kiitos kommentistasi!

Elegia kirjoitti...

Mielenkiintoisia ajatuksia, joita en tosin osaa kommentoida, koska en ole kirjaa lukenut. Hommasin kuitenkin kirjan jokunen aika sitten, kun ystäväni sitä kehui ja muutamista blogeista olen lukenut siitä ylistäviä arvioita.

Sitäkin jännempää on nyt lukea se, kun kaikenlaisia ajatuksia siitä on esiintynyt. :)

Meri kirjoitti...

Elegia, mielenkiinnolla odotan arviotasi kirjasta! Voi olla että kokeilen lukea kirjan suomeksi, ehkä saisin siitä silloin enemmän irti?

Sen sijaan elokuvaa tuskin tulen katsomaan ollenkaan, miksi juuri Robert Pattinson päänäyttelijäksi? Reese Witherspoon ei hänkään minusta oikein istu Marlenan rooliin, kirjassa hahmo oli jotenkin herkemmän ja ujomman oloinen.

Elegia kirjoitti...

En tiennytkään, että tästä on tehty elokuvakin. Mutta nolona tunnutan, etten juurikaan seuraa, mitä elokuvarintamalla tapahtuu.

Täytyy ensin lukea kirja ja sitten päättää haluaako katsoa sen pohjalta tehdyn elokuvan. Yleensä en halua ;)

Itse luen tuon kirjan englanniksi, joten suomennoksesta en osaa sitten sanoa mitään. :)